Nuit passée    
Au calendaire des obsessions    
Ai vu le jeu des morts et des vivants    
Arguant de l'arc bandé    
Dans l'entre-deux des migrations.        

Tärinä nuoli valitsematon poppelin kärjessä
Rapeat lehdet mielellään
Paistettu sävy à dia
Sodan merkit
Demiurgin suussa.        

kyyhkynen lentää !    
Ja tähtää minuun punaisilla silmillään
Raivostuneessa teatterissa
Ohjaa tavallisen laulun koregioita
Kohti kauhua ja tuhoa.        

Silmäsi omenat
Nimeäminen rimmel-vedolla
Poskipään kohotus
Riisijauheen sekaannuksessa
Ilta Pariisissa kuin nauramaan.        

Kytketty pistorasiaan ja sitten irrotettu
Virtasivat Marylenen silmistä
Talvitaivaan karamellivarjot
Sydämien rebussin ratkaiseminen
Rikkoutunut harrastajien sirpaleista.        


1004

Neljällä kädellä
Näytä minulle, että peukalo puuttuu
Ja se alfa ja omega
Ei ole helpotusta
Siis jakamisen tapauksessa.       
 
täysi parta
Pieni suu ilman huulia
Näin sen helmikuun yön uudelleen
Lapsuuteni vinttikoirakilpailut
Virtaukset kenttien yli.    
 
Tatuoitu vartaloni
Mestarilliset Gavrinisin aallot
Viisaat väreet ilmestyivät minulle
Morbihanin lahdella
Vuoroveden nousussa.        
 
Muodikas pää
Rahallista bistouillen halo
Uskon onnelliseen Jumalaan
Silmästä silmään
Makaavien veljellisen käytävän kohdalla.        
 
Ja tulee luokseni
Aiheutettu kutina
Pitkän istuimen vieressä
odottaa auringossa
räpyttelevät siivet
Kuin pienet kädet
Tuhkapuiden varjossa
Eteläportilla
rakennuksesta
tahraton poika
Maan silmäluomet
Puolet ylösnoussut
Horisontin varrella
Pitämään todellista
Paksu ja vahva
Kahden maailman alaisuudessa
Yksi herkkä ja halukas
Toinen ylpeä löytäneensä avaimen
Sanat olennainen järjestys    
Oloasuun pukeutunut
Joskus kosketti
Mutta kantaa lunta
Unohduksen tuhkan päällä
Että mielikuvitus polttaa
Suuren yksinäisyyden aikoina
Jokaisen kasvon itäpuolella
Kiven muisteleminen
Huipulla majakka    
Läsnäolon toisella puolella.    
 
 
1003

Souffrant de l'absence    
Ils se sont posés sur la ligne de crête    
Dans le champ des morts    
A la rencontre des étoiles.        
 
Mitä me sieltä näemme ?     
Où la langue épelle les derniers mots    
D'un mystère sans fond       
Encillant l'envie de vivre.        
 
Ne parle-t-on pas d'effacement    
Alors l'axe du monde approche 
Au centre de cette quotidienneté    
Devant laquelle s'incline le Boiteux.         
 
Il est un jour    
A vivre ou à perdre    
Où le langage porte en terre sacrée    
Le bouquet du printemps.         
 
Un visage    
Ça se voit    
Des racines    
Point    
Juste une épaule    
Effleurée de la main    
A l'orée de l'enceinte    
Alors que la voix    
Creuse l'air    
De nos égarements    
Quand semblables  
A un lac qui se vide    
Les eaux boueuses    
Grouillent de vie    
Hors d'atteinte    
De l'asymptote    
Aux alliages reconstituée    
Alors que cela se boit    
Monsieur    
Pour que charitablement     
Lever le verre    
Soit l'acmé de l'égarement     
Produit à petits cris    
Aux suçons de l'esprit    
Espadouillés      
Dans le face à face    
Avec les fosses profondes       
Retournées    
Sous l'ondée énigmatique     
De l'enfance des hommes.        
 
 
1002

En bout du chemin    
Le passage des hongres    
A serti les barbelés de crins fins.        
 
Point de repère    
Juste l'odeur de suint    
Imagerie obsidionale des oppositions.        
 
Naguère la roche métamorphique    
De creux et bosses compressée    
Fut soleil retourné.        
 
Navré de n'offrir que des mots    
Nous eûmes la délicatesse de monter à bord    
Par temps de mauvaise mer.        
 
Quand soudain    
Ombre furtive au ras des eaux hurlantes    
L'Homme apparut dans le fractal des origines.        
 
Peräkkäinen ääliö
Huimaus kiehtoo meitä
Isän tapaamiseen.        
 
Tänä yönä
Hän on siellä
Tietämättä minne mennä.        
 
Ja hyväksyn sen
Äärimmäisessä painovoimassa
ikuisten maailmojen välillä.        
 
Hieno sade
Peittää kielensä.        
 
Menneisyys käden ulottuvilla
Ottaa käyttöön sen värit.        
 
Taivaan sinistä
Syö pilviä.        
 
Minä näen mustarastasen
Puutarhan takaosassa.        
 
Il épellera mon prénom    
Jusqu'à ce que le nom vienne.        
 
Nauru kiihottaa
Huulten kristalleilla.         
 
Ruokojen välissä
Mehiläinen tärisee kuivia lehtiä.        
 
Liikaamme ulos pesästä
Aamunkoittotetralogiaa odotellessa.        
 
Rigoureuse    
Faisant ciller les yeux    
Elle pénétrera le saint des saints    
En grand apparat.        
 
Moi l'enfant de mai issu d'une plaie    
Je retournerai la peau    
Pour inscrire quelques mots de Rimbaud    
 Sur le dos de la cuiller.      
 
1001


 

Hyödyllisyyden loukkuun
auta itseäsi
Luopua
ole vahvempi.        
 
Älä tuomitse
Ystävällinen kilpailija
Kerro hänelle
Makaa vierelläsi.        
 
Eristämään
Silkkinen, sanaton melodia
Sulaminen on tapahtunut
Hunnun nostaminen.        
 
pieni merkki
Ei hajuakaan
Paperilla
Kahvin tahra.        
 
Tärkeä kysymys
Sitten alkuperämme muotoutuu
Sydämen sydämessä
Valo tulee sisään.        
 
Hyväilevällä äänellä
Tuomittu yksinäisyyteen
Ei pahalla
Suurelle mainostajalle.        
 
Anna ennen kuin kuolet
Pääsi uhreille
Ja naura tuskallesi
ikuisesti haudattu.
 
pysy lähelläni
jouluisia hahmoja
Onnellisten katujen asukkaat
Kauniilta Luceramilta.        
 
Le Retournement    
Élèvera le corps    
Sur le pavois    
A la vue des assaillants.        
 
luovuttaa
Koulutettu ja elossa lopullisesti
Palauttaa kaiken vieraantumisen
Ei kuulu kovassa tuulessa.          
 
Ota askel taaksepäin
Silmien kärjessä
naiset ja lapset
Kylmästi järjestetty.       
 
Poissa
Mutta hymyilyttää
Tyhjyyttä ei enää tarvitse tutkia
Viimeisen kehyksen tyhjyys.        
 
Kivet puhuvat
Konsertti
Liike tekee tiensä
Entä seuraavana päivänä ?        
 
Sitten yhtäkkiä
Kaikki alkaisi uudestaan   
Laulaminen
Kannattajien laulu.        
 
ei jää
Että poissaolo on ollut
vielä jonkin aikaa
Elävien ja kuolleiden joukossa.        
 
Tarinan jättäminen
Jotkut saavuttavat legendan
Kertoo taivaan ja maan
Palamisen valossa.        
 
Viisaat ja kapinalliset
Koputat graniittilevyä
ymmärryksen merkkejä
Tuomion huipulla.        
 
jatketaan
Mutta älä sano sanaakaan
Tästä moraalittomuudesta
Olla kuolematon.        
 
 
1000
 


 

Kiikkua
etupuoli takapuoli
Isoäidin istuimella
Johtamaan lumiportille
Hopeapuun alla
Regent Operasta
Kutsu rakkauteen
Tämä osallistuminen
Noitien kokouksessa
Siskoni
Kevätmäen takaa
Narsissit ja narsissit
Ilman tuoksuminen
Rahavirrasta.        
 
Clopin kömpelö
Pont des Artsin kärjessä
Tunnistin tähtien marssin
Osoittaa sormella
Salaperäinen halaus
Aamulla
Hengen luvalla
Poseidonin kanssa
Altaalta veneisiin
vaahtokarkki suu
Nauraa
Metallituolien edessä
tanssiva carmagnole
Nukkejen kanssa
Liisa linnasta.        
 
Nous nous sommes mis d'accord    
Pour grimper au faîte des maisons    
En conclusion sage    
Des cœurs cherchant cœurs    
Appliques de bronze posées    
Sur cette double vie    
A bâtir en liberté     
Les choses si particulières    
Que sont le chant de pierres    
Au passage du "ole siunattu"    
elokuun metafora
Keho impulssissaan
Ajattelemaan ikuisuutta
Kukkien paikoissa.        
 
( Manon Vichyn työ )
999

Etre capable    
De souffler    
Entre les omoplates    
Le son d'une guitare    
Aux ailes étendues.        
 
Pystyä
avata
Elämän toinen osa
Rajoilla
Siitä, mikä meitä muuttaa.         
 
suudella hänen poikaansa
Kun taas ennen
Hukuttaa hänen itkuihinsa
olisi tuhonnut
Pariskunta ja heidän jälkeläisensä.      
 
Se raccrocher    
Aux branches    
De cet arbre mal foutu    
Alors que de fixer le regard sur la poignée    
Jamais la porte ne s'ouvrira.        
 
Silence    
Quand ébranlé par la douleur    
Il faudra rentrer chez soi
Lettre lue     
Pour la métamorphose du papillon.        
 
998

Ce matin    
La retenue d'eau s'est offerte  
De nature    
Au cœur de terre    
A faire se lever le printemps    
Dans le glissement de l'air    
Hors de la faille.        
 
Tule sitten takaisin
Kaunis kuin päivä
kuun unelma
Têt'Chon tähtien alla
Amiraalille
Suoraan kuin minä
Rapea preeriaomena.       
  
Fléchissant le genou    
Devant la Croix des amours profonds    
Ils ont tenus    
Offrandes à hauteur de poitrine    
Les récipiendaires de la nouvelle portée    
Emboîtés telles pièces d'une poupée gigogne    
Dans l'enceinte du grand Chêne.        
 
Coule    
Eau de mars    
Hors des vasques principielles    
Allant de degré en degré    
La conscience claire    
Vers cette prodigieuse descente    
De l'autre monde jusqu'à nous.        
 
 
997

Päivän perhoset ilossa
Korkealta ruoholta toiseen
Karviaismarjoista mulperipuun kukkiin
Kädet nousivat ylös
Kevyiden sielujen kulkue
Valtavalla tasangolla
Että tuuli puhaltaa Planèzesta
Edistää töihin pääsyä
Paitojen ja juuttikassien paikkaus
Pierren tulevalle saapumiselle
Baptistin vauva
Kuka törkeällä tavalla
Pyyhkäisee lian tieltä    
Hallitusta luistosta
Hopeisella pyörällään
the "Tie"    
Suoraan Manusta
Maksettu ensimmäisellä palkallaan
Käymään kylässä
Etsi valkoinen leipäpiirakka
Viikon tehtävä lapsille
Unohtamatta ko "Harmaa" ja "Job" isoisältä.        
 
995

" Kerron, että otin sen ".
 
" Non tu ne l'as pas pris ta chapka du saint-Esprit 
et puis ce sera tant pis pour toi ".
 
De sinistre mémoire Smith tira de sa veste une carte de crédit
pour faire valoir la normalité
à cette femme qui le regardait de travers. 
 
" anteeksi, että jouduin odottamaan.
Soitin kuolevalle äidilleni
eikä nähnyt ajan kuluvan; "
 
Avoimen oven läpi
Victor seurasi keskustelua
ja nauroi sille mitä Coralie sanoi.
 
Muutama minuutti myöhemmin
He tapasivat aseman keittiössä
yrttiteen edessä
kohuamaan " minäkin rakastan sinua "
kun ulkona uusi asiakas humahti.
 
" Kaikki tämä ei ole normaalia "
Smith toisti itsekseen
vuosien Bugattinsa ratissa 20.
 
Kaukana Arizonassa
hänen vaimonsa Bella odotti häntä
kädet täynnä kukkia
autotallin ovella.
 
Sininen kuu valaisi takapihan.
Une enfant sortit par la porte de derrière
pour aller caresser un cheval.
 
Hänellä ei ollut kasvoja
ja kuu heijasti keskeneräistä profiilia.
 
Hevonen murisi.
Bugatti pysähtyi äänekkäästi.
Bella heittäytyi Smithin syliin.
 
Kaikki sanottiin.
 
ei enää jäänyt
kuin poimia kukkia
jotka olivat hajallaan maassa.
 
 ( Pierre-Sylvain Gérardin kollaasi )

989