Olin antanut vanhempieni tehdä tien
Nousin ulos autosta
venyttää jalkojani.
 
Vuoret olivat lähellä ja erittäin korkeita
laakson pohjalla minut murskattiin.
 
He lähtivät
enkä nähnyt heitä enää.
 
Myöhäiskevään lunta
taisteli rinteestä
rankkavesien voimakkailla vahvistuksilla
että paikan aitaus teki melua.
 
Kivet ja lohkareet välittivät katseen
kuten niin monet koukut
lukemalla paikkoja.
 
Lähestyin siltaa
joka ylitti raivokkaan tulvan.
 
Sillan kasassa
siellä oli reikä
mistä köysi tuli.
 
vedin.
 
Kivet tuli,
pieniä palasia
jotka vain pyysivät päästä ulos.

Jätin köyden
joka virtasi takaisin sisäänpäin.
 
Vedin köyden
ja uusia kiviä tuli ulos.
 
Useamman tulemisen ja menemisen jälkeen
tästä raivaustyöstä
käheitä talonpojan ääniä
saivat itsensä kuuluviin.
 
Lopetin toimintani 
jatkaa mielikuvituksessa.
 
Siellä oli passi
aarre
kasetti
nahkainen kukkaro
kultahippuja.
 
Aika on kulunut.
 
Löysin itseni kylästä lähellä siltaa
matalia kuivia kivitaloja ympäri
naimisissa ja lapsia
ja tehtäväni talonpoikakasvattajana
vei kaiken aikani.
 
Vuoret aina korkealla
tulla tutuksi
kehystetty vuodenajat
kivinen rata oli antanut periksi
kapealle päällystetylle tielle.
 
Reikä oli edelleen siellä
yksi elämä ei riittänyt valaisemaan mysteeriä
minulla oli käheä ääni
valkoiset hiukset
huojuva kävely.
 
 
583