Pilaantuvien asioiden huipulla   
pianosta tulee trumpetti   
hänen hiustensa kiharoissa   
ristikkäisiä katseita  
kasvoille siivekkäiden säteiden kanssa.      
 
Tukikieli   
kuin koi   
virtaa nuotit    
romanssien huoneeseen   
jotta hän muistaa.          
 
Tämän mustan mekon kädet paljastuvat   
käydä läpi elämän   
huilujen agassejen kankaalle   
laulu nousee yhtäkkiä   
tuskien pöydällä.     
 
Älkäämme halveksiko   
tamariskin varjossa   
niin valon sokaisemana, että satutin sinua   
pakenee itkua   
linkistä syntyä uudelleen.    
  
 
414