AccepterCes choses de la vie qui font que l'on est mécontent, blessé, en colèreces choses de la vie qui ont été et qui sontja vielätoute situation doit être acceptéecomme elle vientquelle qu'elle soitc'est comme çac'est ainsi, maintenantvoilà ce qui est arrivé .Après le juste temps pour le ressentine pas rester dans l'atermoiementaprès l'acceptation il y a la réflexion puis l'action.Accepter n'est pas fuir la situationc'est la regarder en facela nommerla comprendrediscerneren avoir connaissance parfaiteen la confrontant à ce qui importe vraiment pour soi.La joiece calmecet état où la tristesse et le malheur ne peuvent nous attaquerce cadeau à se faire et à faire à l'autrel'ultime présence à soil'accord musical parfait de l'orgueen son for intérieur.125
Mitä tahansa teetole siellävireilläsiitä, mitä tulee jakamaan panssaritai ei tulesillä ei ole väliä, koska se on merkkiettei kukaan pysty erottamaan merkkejä toisistaan . Muistimitä ihmiset saattavat ajatella meistälähdön jälkeenmuuttuu merkityksettömäksiheti ovelta ovelle -yrityksen ja erehdyksen jälkeenopeta meitä yksinkertaisesti "katso" .Menemme minne haluammeilman vihaa tai mielihyväävain olonsa ilollaet d'être jusqu'au point de non-retourolento olentojen joukossavähän ollaolentojen luojamarssi kohti tyhjyyttäjossa kaikki pysähtyy ja jatkuukun universumi laajeneeaineen ja energian vaihtoajoiden mieltä ei voi erottaa .Me kauptelemmesekunnin murto-osanrakkauden viestisinun tai minun elämästäniei väliäsiltä väliltä lähtiensiitä, mikä meidät erottaa ja yhdistääkantaa "me" ylin .124
Kiinnitä valitusEn volutes lentesSourde tornadeJusqu'au regard amèneFigé par la sidération .Korin kahva on punottavaD'entre les objets sacrésLa passiflore épanouieRagrée le sens de la vieLe maudit est passé .Kävely jyrkkiä polkuja pitkinLe limon colle aux piedsS'entrouvre une lueur diaphaneD'entre les voix des suppliantsLâches dans leur penchant à la servitude .SarakkeessaL'humanité investit les lacets de la montagneAscension régulièreAux rythmes des cymbalesEt des oriflammes claquant au ventVers le Très Haut .Viipaloidut kasvot täynnä viisauttaSe mêlent aux lancinantes mélopéesConjugaison singulièreOffrant refugeÀ nos âmes éprouvées .123
De fraîches fraises pigmentées entre ses lèvres purpurines elle allait galamment escortée de fleurs d'orangers et de chants d'oiseaux charmer la compagnie de ses œillades et gestes gracieux .
D'un accord sonore plein de brisures de verre et du meuglement des caribous il organisait la salle des concerts à la va comme j'te pousse .
Aussi galbé qu'une outarde mâle le chantre s'avança en bord de fosse pour haut et fort dire son appétence à la sainte engeance .
S'entendit alors dans le tunnel menant à l'arène le cliquetis des sabots de la bête comme si nous devions rapidement cesser toute querelle et nous rencontrer autour de cette mise à mort .
Les fraîches fraises devinrent confiture avariée, l'éructation du chantre creva la paroi de papier de riz, le grave accord des caribous s'enrhuma jusqu'à terminer sous cloche de verre enrubanné et prêt pour le défilé .
... M'avaient mis la tête sous l'eau ! et comme ça suffisait pas je cassais la baignoire à grandes ruades de brodequins ferrés pour m'entendre dire que l'au-delà c'est comme ici ça pique et ça pue .
................. Lorsque la présence n'est pas au rendez-vous alors que la Victoire est à portée de main .
Il
est précieux d’apprendre à regarder et à écouter car il n’est pas question de
se soumettre passivement à ce qui paraît merveilleux. Mais
qu’appelle-t-on écouter ? Qu’appelle-t-on regarder ?
Quand l’être s’abandonne à sa propre disponibilité, qu’il
se situe en posture de contemplation décrispée, qu’il se vide des résidus du
passé, alors il entre dans le jeu des formes, des couleurs, des volumes et des
sons. Il devient imprégné par l’actuel.
Et sous les pavés, la plage ; sous nos pas de
condescendance à la normalité, la création. Celle qui dégage l’unité
sous-jacente aux sensations. L’être se trouve là, dans cette solitude,
dans cette non-dualité. Il est expérience effective de cette solitude
intérieure et il trace son sillon.
Chez celui qui est créatif, il y a ébranlement à propos de
tout, il y a renvoi à soi-même.
Cette nourriture d'un autre ordre alors délivrée .
Cette responsabilité d'aller le cœur ouvert quitte à se laisser bousculer par les énergies du lieu .
Chercher avec ardeur .
Approcher l'esprit .
La mort externe du sage est la naissance interne de celui qui cherche .
La neige et le froid contractent nos volontés autour de l'essentiel .
Nous ne percevrons pas la biche au cœur de cristal sans être aussi le chasseur et si nos doigts gourds appuient trop vite sur la gâchette ne maugréons pas contre cette maladresse il se pourrait qu'entre la mort et la vie il y ait bien autre chose tellefloraison toute de respect et enjointe à ce qui est .
Sumu huurrettaa kuuset kuluvien päivien requiemin mukana pelottava antifoni .
Boogeyman Joy jäätyvät sormenpäät jota piti lämmittää salamanteria vastaan siitä terävästä kivusta, joka kohtasi sinua juuri ennen tunnin jatkumista . Antennipiikka henkiin aallot raivoissaan valkoisten aaltojen yläpuolella kuorrutettua kermaa talviauringon alla vilustuneena ilman valitusta .
Lukko kylmänä kiinni ja riippui muistojen sillalla seuraavana päivänä Pont des Artsin ylittämisen jälkeen nosta kuolleiden rakkaiden sydäntä tunteiden muodonmuutos marssi kohti oikeudenmukaisen järjestyksen Tuileries'ta lehtiset pussissa kädestä käteen kävellä puhetta ja pue puiston paljaat marmorit paperilla tämän lentoradan abskissalla moiresta voittoon kaareva toivo huomisesta, joka laulaa .
Muokattu sammaleen joukosta inokuloitu sen muistidendriiteillä kieltämisestä mysteeri kellot heittää tikkaa ja heijastaa paikan ammattia kurkku- ja juhlahuippuja näistä kohtaamisista illan hämärtyessä ovella näistä romansseista liian aikaisin sanottu ja sitten unohdettu aikainen aamu tyhjäkäynnillä roskakorien käytävillä sage perustettu juhlien jälkeen muodot ja impulssit vaipan sisällä odota parempia päiviä jotka nousevat taas esille ojennetut kädet huomaamattomat hymyt yllätyskutsuja ja kuulla itsensä sanovan kuinka kaunista elämä on kun liinavaatteet ripustetaan erehtyä viaton silmänisku vaihdettu kahden arkin välillä naurun kaskadit keskellä aurinkoisia purjeita enkelin siivet harjaavat aamun raikkautta vain jännitystä pidätellä vain lahja kerättäväksi lämpö poskissa ilman jarrua puhkea silmu silkkisen pehmeällä suudelmalla Herran tähden pieni omena harmaa api pieni omena punainen api .
Nopeasti tehty hyvin tehty vierailu hiljaisen vanhan ystäväni luona sulamisen vaivaamia sen lasimaalaukset rauhallisen värisiä perhosia silmäluomet rypistyneet ovelaiden kulmakarvojensa alle meikattujen valkoisten .
Laiva on telakoitu mikään liike ei häiritse sen rauhallisuutta sotamuistomerkki vartioi suihkulähde kuohuu, harvinainen ja iloinen helmi leikkimään piilosta upotettuna lumikaalin ulosteisiin .
Punaiset parkkipaikat tuulilasinpyyhkimet lakkaavat liikkumasta ovet aukeavat ja paiskautuvat kumisaappaat ja lippalakit pukeutuvat ulos kädet laukkuhousujen taskuissa ne katoavat .
Sitten ilmestyy uudelleen ja astu sisään kahvilaan pidennetty deka-kerma ja luonnollinen ei bock raivostuneiden eläinten äänet korostavat tihkuvaa fulminanttia .
" Onko kaupallinen tunnelma takaisin Orcivalissa ? " " Bessessä oli Andros-palkinto ja Saint Cochon " " Superbness ei tunne kriisiä " .
Lusikka koputtaa kuppia se johtuu kolibrista joka avautui ja sitten sulkeutui tulee joskus tänne kävelylle .
Terva ja lumi rinnakkain puolipallomaisissa kaksisirkkaisissa synnytykset tulivat nopeasti lupaavan lunation alla .
Tervaa ja lunta kiiltävää likaa tasangolla on hupullinen suodattamatta katsetta .
Tervaa ja lunta ei ole riippuvainen Eevasta eikä Aadamista pohjat jättivät jälkinsä sumujen vanhenevassa värissä .
Terva ja lumi vieroittivat auringosta säilytti isopurjeen vyöttää stolilla hyvän sään kävelijä kiireinen lapioiminen ovensa edessä samalla kun huutaa burle kidutettuja puita ja pylväitä .
Asfaltti ja lumi pyörtyivät kuin sulatus päästää menemään jään tippukiviä tulossa räjähtämään seinien juurelle codicil käskee minua jatkamaan etsintöä .
